Akkujunat – Raideliikenteen hiljainen vallankumous

Akkujunat ovat nousemassa yhdeksi merkittävimmistä innovaatioista raideliikenteessä. Niiden joustavuus, ympäristöystävällisyys ja kustannustehokkuus tekevät niistä houkuttelevan vaihtoehdon perinteisille diesel- ja sähköjunille. Mutta mitä akkujunat oikeastaan ovat, ja miten ne voivat muuttaa Suomen raideliikennettä?

Akkujunat – Miten ne toimivat ja miksi ne ovat tulevaisuutta?

Akkujunat ovat sähköjunia, jotka saavat käyttövoimansa ladattavista akuista. Toisin kuin perinteiset sähköjunat, jotka tarvitsevat jatkuvan sähkönsyötön ajojohtimista, akkujunat voivat liikkua myös sähköistämättömillä rataosuuksilla. Tämä tekee niistä erityisen hyödyllisiä maissa, joissa rataverkosto ei ole täysin sähköistetty.

Akkujen lataaminen tapahtuu joko sähköistettyjen ratojen osuuksilla ajon aikana tai erillisillä latausasemilla. 

Deutsche Bahn (DB) on ottanut käyttöön OLIA-latausasemia tukeakseen akkujunien käyttöä sähköistämättömillä rataosuuksilla. (Lue lisää)

Euroopan akkujunabuumi – Miten muualla hyödynnetään uutta teknologiaa?

Akkujunat ovat jo vakiinnuttaneet paikkansa useissa Euroopan maissa. Erityisesti Saksa, Itävalta ja Sveitsi ovat investoineet vahvasti akkujunaliikenteeseen. Näissä maissa akkujunia käytetään täydentämään sähköjunakalustoa, jolloin myös sähköistämättömillä rataosuuksilla voidaan tarjota ympäristöystävällistä raideliikennettä.

Tässä ovat Euroopan edistyneimmät akkujunat – Kuka vie kärkipaikan?

Useat valmistajat ovat kehittäneet akkujunia eri markkinoille:

• Škoda BEMU – Tšekkiläisen Škoda Groupin valmistama akkusähköinen lähijuna, jonka käyttö on laajentumassa Keski-Eurooppaan.
• Siemens Mireo Plus B – Saksalainen akkujuna, jonka toimintasäde ilman ulkoista sähkönsyöttöä on noin 80 km.
• Stadler FLIRT Akku – Sveitsiläisen Stadlerin akkujuna, joka pystyy kulkemaan akkuvoimalla jopa 120 km.
• CAF Civity BEMU – Espanjalainen akkusähköinen lähijuna, joka lataa akkuja ajon aikana.

Näiden junien käyttöönotto osoittaa, että akkuteknologia on jo nyt käytännössä toimivaa ja kilpailukykyistä.

Kuinka pitkälle akkujuna kulkee? Faktaa suorituskyvystä ja kantamasta

Akkujunien toimintasäde riippuu akkujen kapasiteetista, junan energiankulutuksesta ja latausmahdollisuuksista reitin varrella. Keskimääräinen toimintasäde on tällä hetkellä noin 80–120 km, mutta uusien akkuteknologioiden ansiosta tämä luku tulee kasvamaan.

Suomessa tämä tarkoittaa, että akkujunilla voitaisiin helposti liikennöidä useilla rataosilla ilman radan sähköistämistä.

Esimerkiksi Tampere-Keuruu-reitillä junat voisivat käyttää sähköä ja ladata akkujaan Orivedelle asti. Orivesi-Keuruu-välillä ne kulkisivat akkukäytöllä, ja latauspisteinä toimisivat Haapamäki tai Keuruu. Paluumatkalla Orivesi-Tampere-osuudella junat käyttäisivät jälleen sähköä ja lataisivat akkujaan. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten akkujunat voivat toimia osittain sähköistetyillä reiteillä ilman, että koko radan sähköistämiseen tarvitaan suuria investointeja.

Onko Suomella varaa jättää akkujunat hyödyntämättä?

Suomen rataverkosta vain noin 55 % on sähköistettyä. Akkujunat voisivat olla kustannustehokas ratkaisu niille rataosuuksille, joiden sähköistäminen olisi kallista tai teknisesti haastavaa. Akkujunat tarjoavat mahdollisuuden vähentää raideliikenteen hiilidioksidipäästöjä ja parantaa palvelutasoa alueilla, joilla nykyisin liikennöidään dieselkalustolla.

Akkujunat voisivat mahdollistaa uusien reittien avaamisen nopeammin ja kustannustehokkaammin sekä parantaa julkisen liikenteen saavutettavuutta erityisesti harvemmin asutuilla alueilla. Tämä tukisi kestävän liikkumisen tavoitteita ja voisi lisätä raideliikenteen suosiota.

Akkujunien ja muiden vaihtoehtojen vertailu

Ominaisuus	Akkujuna	Dieseljuna	Sähköjuna
Ympäristöystävällisyys	✅ Ei päästöjä	❌Korkeat CO₂	✅ Ei päästöjä
Melutaso	🔇 Hiljainen	🔊 Kova	🔇 Hiljainen
Käyttökustannukset	💰 Keskitaso	💰 Korkeat	💰 Alhaiset
Investointikustannukset	💸 Kohtalaiset	💸 Pienet	💸 Korkeat
Joustavuus	✅ Korkea	❌ Matala	❌ Matala

Akkujunien tulevaisuus – Kuinka pitkälle sähkö vie meidät?

Akkujunateknologia kehittyy nopeasti, ja tulevaisuudessa voimme nähdä entistä tehokkaampia akkuja, pidempiä kantamia ja nopeampia latausmahdollisuuksia. Suomessa akkujunat voisivat tarjota ympäristöystävällisen vaihtoehdon dieselkalustolle ja auttaa vähentämään raideliikenteen päästöjä.

Nyt on oikea aika pohtia, miten Suomi voisi hyödyntää akkujunateknologiaa. Voidaanko nykyiset Škodan kiskobussit korvata saman valmistajan akkujunilla? Miten latausinfrastruktuuri tulisi rakentaa? Nämä kysymykset ovat ajankohtaisia, kun Suomi suunnittelee raideliikenteensä tulevaisuutta.

Akkujunat eivät ole enää tulevaisuuden unelma – ne ovat jo täällä. Nyt on vain päätettävä, hyppäämmekö mukaan vai jäämmekö asemalle.

Veturinkuljettaja ja Rautatiealan Unionin hallituksen jäsen

Matti Jämsä