Monille paikkakunnille kiskobussit on elintärkeä yhteys, joka pitää arjen rullaamassa. Työmatkat, opiskelut ja muut menot hoituu sujuvasti, kun juna kulkee. Mutta entä jos se ei enää kuljekaan?
Tässä ollaan nyt isojen päätösten äärellä: laitetaanko vanhat kiskobussit kuntoon ja jatketaan niillä matkaa, vai onko aika siirtyä rataosien sähköistykseen tai akkujuniin? Ja jos mitään ei tehdä, niin kauanko nämä vanhat vehkeet vielä kestää?
Nykyisten kiskobussien käyttöikä alkaa olla tapissa, ja niiden kunnossapito nielee koko ajan enemmän rahaa. Traficomin arvion mukaan elinkaaren jatkaminen vaatisi vähintään 20 miljoonan euron investoinnit lähivuosina, että ne saataisiin pidettyä liikenteessä edes 2030-luvun alkupuolelle asti.
Uudet ratkaisut kiskobussien tilalle – mikä on paras valinta?
Koska kiskobussien elinkaari on päättymässä, on mietittävä, millä ne korvataan.
Vaihtoehtoja on kyllä tarjolla:
1. Sähköistäminen – Rataosuuksien sähköistys mahdollistaisi sähköjunien käytön ja vaatisi investointeja arviolta 300 miljoonaa euroa. Alla on esitetty sähköistettäviä rataosuuksia ja niiden arvioidut investointikustannukset:
| Rataosuus | Investointikustannus |
|---|---|
| Joensuu–Nurmes | 71 milj. € |
| Pieksämäki–Joensuu | 81 milj. € |
| Parikkala–Savonlinna | 24 milj. € |
| Haapamäen tähti + Vilppula–Mänttä | 119 milj. € |
| Lyhyet sähköistykset (7 km) | 3–7 milj. € |
2. Akkujunat – Akkujunat tarjoaa modernin ja joustavan ratkaisun vähäliikenteisille rataosuuksille, sillä ne ei vaadi radan sähköistystä. Tämä mahdollistaa kustannussäästöt infrainvestoinneissa ja nopeamman käyttöönoton verrattuna perinteiseen sähköistykseen. Akkujunat on jo käytössä monissa Euroopan maissa, missä ne on osoittautuneet luotettaviksi ja ympäristöystävällisiksi vaihtoehdoiksi.
Lue lisää: Akkujunat – Raideliikenteen hiljainen vallankumous
Muita kalustoratkaisuja voisi olla myös vetyjunat, joita on jo käytössä esimerkiksi Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Vetyjunien etuna on pitkä toimintasäde ja päästöttömyys, mutta teknologia on vielä kehitysvaiheessa ja vedyn jakeluverkosto on Suomessa rajallinen.
3. Linja-autot – Joillain vähäliikenteisillä reiteillä joukkoliikenne voitaisiin hoitaa kustannustehokkaammin linja-autoilla, mutta junayhteyksien lakkauttaminen voi heikentää alueiden saavutettavuutta ja houkuttelevuutta.
Kustannukset ja hyödyt – mikä ratkaisu on järkevin?
Kiskobussien tulevaisuutta arvioitaessa on tärkeää ottaa huomioon myös taloudelliset vaikutukset. Nykyisten kiskobussikaluston ja vuoromäärän korvaavien, akkujunien tarvittava määrä olisi vähintään 8 junayksikköä. Alla oleva vertailutaulukko havainnollistaa eri vaihtoehtojen kustannuksia ja vaikutuksia:
| Vaihtoehto | Kustannukset | Hyödyt | Haitat |
|---|---|---|---|
| Nykyisten kiskobussien ylläpito | 20 milj. € investointi lähivuosina | Säilyttää nykyisen palvelutason | Korkeat kunnossapitokustannukset, vanheneva kalusto |
| Sähköistäminen | 300 milj. € investointi | Ympäristöystävällinen, matalammat käyttökustannukset pitkällä aikavälillä | Kallis ja hidas toteuttaa, ei kannattava vähäliikenteisillä reiteillä |
| Akkujunat | 12–15 milj. € per yksikkö + latausinfran investoinnit | Ei tarvitse sähköistystä, moderni ratkaisu | Teknologia vielä kehittyvä, akkujen käyttöikä 5–8 vuotta Suomen olosuhteissa |
| Linja-autot | 7 milj. € vuosikustannus | Nopea käyttöönotto, joustavuus reittimuutoksissa | Heikentynyt palvelutaso, matkustusmukavuus ja junayhteyksien menettäminen |
Reittien sähköistysinvestoinnit akkukalustolla
| Reitti | Kustannusarvio |
|---|---|
| Tampere-Haapamäki/Keuruu ja Seinäjoki-Jyväskylä | 7 M€ yhteinen latausasema Haapamäelle |
| Iisalmi-Ylivieska | Sähköistetty 2024 |
| Parikkala-Savonlinna | 0 € |
| Joensuu-Nurmes | 7 M€ latausasema esimerkiksi Lieksaan TAI sähköistys n. 7 km matkalle reitin keskelle 3 M€ |
| Pieksämäki-Joensuu | 26 M€ sähköistys Pieksämäki-Varkaus + esim. 7 M€ sähköistys Joensuu-Ylämylly (hyödyt tavaraliikenteelle) TAI Sähköistys n. 7 km matkalle reitin keskelle 3 M€ |
Tulevaisuus raiteilla – mitä päätöksiä on tehtävä nyt?
Kiskobussien kohtalo ei ole vain tekninen kysymys, vaan myös poliittinen ja taloudellinen päätös. Mikäli niiden käyttöä halutaan jatkaa, tarvitaan kiireellisiä investointeja niiden ylläpitoon. Jos taas päädytään uusiin ratkaisuihin, päätökset niistä on tehtävä pian, jotta uudet järjestelmät ehditään ottaa käyttöön ajoissa.
Onko kiskobussiliikenteelle vielä tulevaisuutta, vai onko aika siirtyä uusiin teknologioihin? Nyt on oikea hetki käydä keskustelua siitä, millaista alueellista junaliikennettä Suomessa halutaan kehittää.
Mikä ratkaisu on mielestäsi paras? Keskustelu kiskobussien tulevaisuudesta on käynnissä – nyt on aika vaikuttaa!
Veturinkuljettaja ja Rautatiealan Unionin hallituksen jäsen
Matti Jämsä
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi ja siitä, että jaoit ajatuksiasi blogikirjoituksen aiheesta!