Siirry pääsisältöön

Miksi verovaroin tuettu julkinen liikenne hyödyttää kaikkia?

Kuntien taloudellinen taakka kasvaa merkittävästi, kun vastuu siirtyy valtiolta kunnille. Tämä voi tarkoittaa veronkorotuksia, muita palveluleikkauksia tai pahimmillaan julkisen liikenteen palveluiden heikentymistä.

Näistä syistä kuntien ja kaupunkiseutujen täytyy saada riittävät resurssit ja työkalut valmistautua muutokseen. Pelkkä vastuun siirto ei riitä – tarvitaan selkeitä kansallisia linjauksia, joiden avulla turvataan julkisen liikenteen kehitys kaikkialla Suomessa.

Pienemmät kunnat ja syrjäseudut ovat erityisessä vaarassa jäädä sivuun kehityksestä. Julkisen liikenteen rahoitus voi jäädä alhaisemmaksi prioriteetiksi, jos alueen resurssit eivät riitä vastaamaan terveydenhuollon, koulutuksen ja muiden kriittisten palvelujen tarpeisiin.

Miksi minun verorahoillani pitäisi tukea julkista liikennettä?

Moni voi pohtia, miksi heidän verorahojensa pitäisi päätyä julkiseen liikenteeseen –erityisesti, jos itse käyttää pääosin omaa autoa tai asuu alueella, jossa joukkoliikenne ei ole kovin kattavaa. Kysymys on oikeutettu, mutta vastaus löytyy tarkastelemalla laajempia hyötyjä, joita toimiva julkinen liikenne tuo koko yhteiskunnalle.

Julkinen liikenne on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Junat, bussit ja muut joukkoliikennevälineet kuljettavat suuren määrän ihmisiä huomattavasti pienemmillä päästöillä kuin yksityisautot. Tämä hyödyttää koko yhteiskuntaa hillitsemällä ilmastonmuutosta ja parantamalla ilmanlaatua.

Miten eteenpäin?

Nyt on aika varmistaa, että tuleva muutos ei jää pelkäksi vastuun siirtämiseksi kunnille. Tarvitsemme pitkäjänteistä suunnittelua, riittäviä resursseja ja avointa keskustelua siitä, millä keinoilla turvaamme kestävän ja toimivan julkisen liikenteen.

On myös tärkeää ymmärtää, että julkisen liikenteen tukeminen ei ole vain palvelu sen käyttäjille, vaan investointi koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Päästöjen vähentäminen, alueellisen saavutettavuuden parantaminen ja ruuhkien hillitseminen hyödyttävät meitä kaikkia – myös niitä, jotka eivät itse koskaan astu junaan tai bussiin.

Julkinen liikenne ei ole vain kuljetusväline, vaan osa kestävää ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Siksi siitä kannattaa pitää huolta – nyt ja tulevaisuudessa.

Veturinkuljettaja ja Rautatiealan Unionin hallituksen jäsen
Matti Jämsä

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ruutanan lähijunayhteys

Ruutanan lähijunayhteys Ruutanan lähijunayhteys – milloin juna viimein pysähtyy Ruutanassa? Sisällysluettelo Miksi Ruutana tarvitsee lähijunan? Matka-aikavertailu Tampereelle Ruutanan seisake – merkittävä matkustajapotentiaali Ruutanan seisake – kolme toteutusvaihtoehtoa Mitä lähijuna toisi Kangasalle? Miksi raideliikenne on parempi vaihtoehto kuin bussi? Lähteet ja lisätietoa Miksi Ruutana tarvitsee lähijunan? Ruutanalaiset ja muut Kangasalan asukkaat ovat jo vuosia odottaneet lähijunayhteyttä Tampereelle. Nyt se on lähempänä kuin koskaan. Seisakkeen paikka on selvitetty, toteutustavat on suunniteltu ja päätöksiä odotetaan. Lähijuna muuttaisi monen arjen – matka Tampereelle lyhenisi vain 10 minuuttiin. Tä...

Viimeinen pysäkki vai uusi alku? Kiskobussien tulevaisuus vaakalaudalla

Monille paikkakunnille kiskobussit on elintärkeä yhteys, joka pitää arjen rullaamassa. Työmatkat, opiskelut ja muut menot hoituu sujuvasti, kun juna kulkee. Mutta entä jos se ei enää kuljekaan? Tässä ollaan nyt isojen päätösten äärellä: laitetaanko vanhat kiskobussit kuntoon ja jatketaan niillä matkaa, vai onko aika siirtyä rataosien sähköistykseen tai akkujuniin? Ja jos mitään ei tehdä, niin kauanko nämä vanhat vehkeet vielä kestää? Nykyisten kiskobussien käyttöikä alkaa olla tapissa , ja niiden kunnossapito nielee koko ajan enemmän rahaa.  Traficomin arvion mukaan elinkaaren jatkaminen vaatisi vähintään 20 miljoonan euron investoinnit lähivuosina , että ne saataisiin pidettyä liikenteessä edes 2030-luvun alkupuolelle asti. Uudet ratkaisut kiskobussien tilalle – mikä on paras valinta? Koska kiskobussien elinkaari on päättymässä, on mietittävä, millä ne korvataan.  Vaihtoehtoja on kyllä tarjolla:  1. Sähköistäminen – Rataosuuksien sähköistys mahdollistaisi sähköjunien kä...

Ovatko kunnat valmiita ottamaan vastuun junaliikenteestä 2030?

Keskitetystä ohjauksesta kunnalliseen vastuuseen.  Kukoistus vai kuolema? – mitä Petteri Orpon hallituksen esitys tarkoittaa julkiselle henkilöjunaliikenteelle? Kiskobussi pysäkillä Keuruulla – joukkoliikenteen kehittämisen haasteet. Petteri Orpon hallitus on valmistelemassa merkittävää muutosta julkisesti tuetun henkilöjunaliikenteen järjestämiseen. Muutoksen myötä vastuu henkilöjunaliikenteen suunnittelusta ja rahoituksesta siirtyisi liikenne- ja viestintäministeriöltä (LVM) Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille, ja valtion suorittama rahoitus siirtyisi kunnille.  Tämä herättää kysymyksiä siitä, miten uudistus vaikuttaa julkiseen liikenteeseen, erityisesti raideliikenteen kehittämiseen ja ylläpitämiseen tulevaisuudessa. Tarve junaliikenteen lisäämiselle on tunnistettu Kunnissa ja kaupunkiseuduilla on tunnistettu kasvava tarve junaliikenteen kehittämiselle. Tämä on hyvä asia. Sujuva ja kestävä joukkoliikenne on avainasemassa, kun halutaan vähentää liikenteen päästöjä, ed...