Miksi puhua julkisen liikenteen tulevaisuudesta nyt?

Petteri Orpon hallituksen esitys siirtää julkisesti tuetun matkustajaliikenteen järjestämisen vastuun ja rahoituksen kunnille, mutta muutos on tarkoitus toteuttaa vasta vuonna 2030. Pintapuolisesti ajateltuna tämä voi tuntua kaukaiselta asialta, joka ei vaadi huomiota tänään. Kuitenkin tuleva uudistus herättää niin suuria kysymyksiä, että niihin on syytä tarttua jo nyt. Miksi? 

Pitkäjänteinen suunnittelu vie aikaa

Julkisen liikenteen, erityisesti raideliikenteen, kehittäminen ei tapahdu hetkessä. Uudet junayhteydet, infran investoinnit ja kalustohankinnat vaativat vuosien valmistelutyötä. Kunnilla ja kaupunkiseuduilla on jo nyt tarve lisätä junaliikennettä esimerkiksi työssäkäyntialueilla ja kasvukeskuksissa. Jos kunnat eivät tiedä, mistä tuleva rahoitus löytyy, riskinä on, että päätökset lykkääntyvät ja tärkeitä hankkeita jää toteutumatta.

Mikäli muutokseen ei valmistauduta ajoissa, vuodesta 2030 voi tulla kriittinen, jolloin julkisesti tuetun liikenteen kehittäminen pysähtyy täysin. Siksi nyt on aika luoda pohja, joka turvaa kestävät liikenneratkaisut tulevaisuudessa.

Kuntien rahoitukseen liittyvät kysymykset

Kuntien talous on jo ennestään tiukoilla, ja julkisen liikenteen rahoituksen siirtyminen valtiolta kunnille tuo mukanaan uusia haasteita. Kunnat tarvitsevat aikaa ja selkeitä suuntaviivoja, jotta ne voivat valmistautua rahoittamaan liikennettä. Tämä herättää kysymyksiä: 

• tuleeko rahoitus veronkorotuksista,
•  muiden palvelujen leikkauksista vai 
• valtion kompensaatioista?

Jos päätöksiä rahoituksen mekanismeista ei tehdä ajoissa, kunnilla ei ole mahdollisuutta suunnitella ja toteuttaa uusia liikennepalveluja. Kuntien tulee saada riittävä tuki ja työkalut, jotta ne voivat vastata liikenteen kasvavaan kysyntään ilman, että muut kuntapalvelut kärsivät.

Vaikutukset raideliikenteen kehittämiseen nyt

Pelkästään tieto tulevista muutoksista voi vaikuttaa nykyisiin investointipäätöksiin. Kunnat ja alueet voivat epäröidä uusien hankkeiden käynnistämistä, jos niiden rahoitus tulevaisuudessa on epävarmaa. Tämä voi hidastaa esimerkiksi paikallisjunayhteyksien kehittämistä.

Julkisen liikenteen kehittäminen ei voi odottaa vuoteen 2030. Päinvastoin, nyt on aika varmistaa, että suunnitelmat voivat edetä ilman pelkoa rahoituksen katkoksista.

Alueellisen eriarvoisuuden riski

Kuntien vastuun kasvaminen uhkaa lisätä alueellista epätasa-arvoa. Suuret kasvukeskukset, joilla on enemmän taloudellisia resursseja, voivat kyetä rahoittamaan julkista liikennettä, kun taas pienemmät ja syrjäisemmät kunnat voivat joutua priorisoimaan muita palveluita. Tämä voi johtaa siihen, että pienemmillä paikkakunnilla julkisen liikenteen palvelut heikkenevät entisestään.

Näiden alueellisten vaikutusten arviointi ja ratkaiseminen on välttämätöntä jo nyt. Mitä aikaisemmin keskustelu aloitetaan, sitä enemmän aikaa on kehittää tasapuolisia ratkaisuja, jotka tukevat koko maan saavutettavuutta ja kestävää liikennettä.

Kansalaiset ansaitsevat tietää ja vaikuttaa

Julkisen liikenteen tulevaisuus vaikuttaa suoraan kansalaisten elämään. Miten muutos vaikuttaa esimerkiksi heidän työmatkaliikenteeseensä, verotukseen tai asumiskustannuksiin? Mitä enemmän aikaa kansalaisilla on osallistua keskusteluun ja tuoda esiin omia tarpeitaan, sitä paremmin uudistus voidaan suunnitella palvelemaan kaikkia.

Nyt on aika toimia

Vuosi 2030 saattaa tuntua kaukaiselta, mutta siihen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ovat jo täällä. Julkisen liikenteen uudistus on monimutkainen ja pitkä prosessi, jonka onnistuminen edellyttää perusteellista suunnittelua ja ennakointia. Jos keskustelua ei aloiteta nyt, vaarana on, että kunnilla ei ole valmiuksia kantaa vastuutaan, kun muutos astuu voimaan.

Tärkeimmät kysymykset – kuten rahoituksen turvaaminen, alueellinen oikeudenmukaisuus ja julkisen liikenteen kehittäminen – on ratkaistava ennen kuin on liian myöhäistä. Tulevaisuuden kestävä ja toimiva joukkoliikenne rakennetaan tänään tehtävillä päätöksillä. Siksi tämä asia kuuluu jokaisen agendalle jo nyt.

Veturinkuljettaja ja Rautatiealan Unionin hallituksen jäsen Matti Jämsä