Kuinka Suomi voi liittyä Euroopan raideliikenneverkostoon?

Säädettävät telit ja tunneli – Nopein tapa yhdistää Suomi Euroopan rataverkkoon

Euroopan rautatieverkosto on hajanainen, ja yksi suurimmista esteistä sujuvalle kansainväliselle liikenteelle on eri raideleveyksien käyttö. Suurin osa Länsi- ja Keski-Euroopan maista käyttää standardia 1435 mm:n raideleveyttä, mutta Suomessa (1524 mm) ja Baltian maissa (1520 mm) on oma, leveämpi järjestelmänsä.

Suomen haaste: Eristäytynyt rataverkko

Suomen sijainti vaikeuttaa raideliikenteen yhteyksiä muuhun Eurooppaan. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena itäliikenne on katkennut, ja Ruotsiin johtava Tornio–Haaparanta-yhteys on liian pohjoisessa tehokkaaseen matkustaja- ja tavaraliikenteeseen. Etelä-Suomesta ei ole suoraa rautatieyhteyttä Ruotsiin, eikä yhteydet Keski-Eurooppaan ole kilpailukykyisiä muihin liikennemuotoihin verrattuna.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on esittänyt, että selvitystyö useista liikenteen suurhankkeista, kuten junayhteyden rakentamisesta Turusta Tukholmaan, tulisi aloittaa jo tällä hallituskaudella. Tällainen kiinteä yhteys voisi merkittävästi parantaa Suomen yhteyksiä muuhun Eurooppaan.

Lue lisää: Elinkeinoelämä haluaa junayhteyden Turusta Tukholmaan

Myös Helsinki–Tallinna-välin junayhteys tulisi selvittää, sillä matka on kaksi kertaa lyhyempi kuin Turusta Tukholmaan. Tämän reitin kautta Suomella olisi toinen mahdollisuus yhdistyä Euroopan rataverkkoon ja parantaa raideyhteyksiä Baltian ja Keski-Euroopan suuntaan.

Näiden hankkeiden tavoitteena on vahvistaa Suomen liikenneyhteyksiä ja integroida maan rataverkko tiiviimmin Euroopan laajuiseen liikennejärjestelmään, mikä edistäisi sekä taloudellista kasvua että huoltovarmuutta.

Lue lisää: Millainen tunneli Helsingin ja Tallinnan välille on mahdollista rakentaa

Kaksi ratkaisua: Tunneli Tallinnaan ja säädettävät telit?

Suomen ja Euroopan raideliikenteen yhdistämiseksi on esitetty kaksi suurta ratkaisua:

1. Helsinki–Tallinna-tunneli: Matka Tallinnaan on kaksi kertaa lyhyempi kuin Tukholmaan, ja tunneli mahdollistaisi suoran yhteyden Rail Baltican kautta Keski-Eurooppaan. Se vaatisi mittavat investoinnit, mutta loisi uuden reitin Euroopan ytimeen.

2. Säädettävät telit: Teknologinen ratkaisu, joka mahdollistaa junien siirtymisen eri raideleveyksien välillä ilman pitkiä pysähdyksiä. Tämä nopeuttaisi myös siirtymää Ruotsin ja Suomen välillä, sekä mahdollistaisi sujuvamman liikenteen Keski-Eurooppaan ilman tarvetta vaihtaa koko kalustoa.

Raideleveyksien yhtenäistäminen – Kustannuksiltaan mahdoton ja turha hanke

Historiallisista syistä Euroopan rataverkko on kehittynyt eri raideleveyksillä. Suomessa, Baltiassa ja IVY-maissa on leveämpi raideleveys kuin Keski-Euroopassa. Raideleveyksien yhtenäistäminen olisi teoriassa ihanteellinen ratkaisu, mutta se vaatisi miljardiluokan investointeja, pitkiä käyttökatkoja ja koko rataverkon uudistamista – käytännössä mahdoton vaihtoehto.

Säädettävien telien ratkaisu

Koska raideleveyksien muuttaminen ei ole realistista, tehokkaampi ratkaisu on säädettävät telijärjestelmät. Teknologia mahdollistaa junien siirtymisen eri raideleveyksiltä toisille nopeasti ja ilman kaluston vaihtoa.

Odotan innolla Freight Car Finland Oy:n suunnitelmia tuottaa raideleveyden mukaan säätyvä teli Jämsän Kaipolassa. Suomalainen innovaatio voisi merkittävästi edistää tämänkaltaisten teknologioiden kehittämistä, sillä Suomessa on vahvaa osaamista ja pitkä historia rautatie- ja teliteknologiassa.

Teknologian nykykäyttö:

• Talgo RD: 1435 mm ↔ 1668 mm (Espanja, Ranska)

• SUW 2000: 1435 mm ↔ 1520 mm (Puola, Ukraina, Valko-Värjä)

• DBAG/Rafil Type V: 1435 mm ↔ 1520 mm (Saksa, Puola, Valko-Värjä)

• GCT (Japani): 1067 mm ↔ 1435 mm

Johtopäätös: Suomen on aika panostaa yhteyksiin

Jos Suomi haluaa olla osa Euroopan raideliikenneverkostoa, nykyinen eristyneisyys on purettava. Helsinki–Tallinna-tunneli ja säädettävät telijärjestelmät tarjoavat kaksi toisiaan tukevaa ratkaisua, joilla Suomi voidaan yhdistää tehokkaasti Euroopan rautatieverkkoon ilman miljardien eurojen infrastruktuurimuutoksia. Nyt tarvitaan vain poliittinen päätös investoida tulevaisuuteen.

Veturinkuljettaja ja Rautatiealan Unionin hallituksen jäsen

Matti Jämsä