Suomen rataverkko risteyskohdassa – Miljardi-investoinnit ja kasvava korjausvelka
Rautatieverkko on paitsi liikkumisen mahdollistaja myös yhteiskunnan kestävän kasvun ja logistiikan kivijalka. Se on elinkeinoelämän valtasuoni ja monelle suomalaiselle arjen sujuvuuden tae. Tässä kirjoituksessa pureudutaan valtion investointiohjelmaan 2025–2032 ja rataverkon miljardiluokan korjausvelkaan. Mihin suuntaan raiteet vievät Suomea?
Korjausvelka 2024
Kehittämishankkeisiin 2025–2032
Elinkeinoelämän investointitarpeet
🚆 Investointiohjelma 2025–2032: Panostus tehokkaisiin yhteyksiin
Liikenne- ja viestintäministeriön väyläverkon investointiohjelmassa on osoitettu merkittävä osa resursseista juuri rataverkon kehittämiseen. Ohjelman tavoitteena on:
- Parantaa tavaraliikenteen kuljetusketjuja ja satamayhteyksiä
- Vahvistaa alueellista saavutettavuutta
- Kehittää välityskykyä erityisesti maakuntakeskusten välillä
Investointiohjelman ajanjaksolle vuosina 2025–2032 rataverkon kehittämisen talouskehys on yhteensä 1 391 miljoonaa euroa, josta:
- 245 milj. euroa on varattu pitkän aikavälin jatkuviin hankkeisiin vuodesta 2033 eteenpäin
- 400 milj. euroa kohdistetaan perusväylänpidon parantamiseen
- 746 milj. euroa kohdistetaan vuosien 2025–2032 varsinaisiin kehittämishankkeisiin, kuten rataosuuksien välityskyvyn parantamiseen ja uusien kohtaamispaikkojen rakentamiseen
Nämä investoinnit tähtäävät nykyverkon toimivuuden parantamiseen – mutta ilman oikeita painotuksia, vaikutukset jäävät vajaiksi.
📊 Keskeiset ratahankkeet ja priorisointi
Hankkeet on jaoteltu kolmeen prioriteettiluokkaan vaikuttavuutensa ja kiireellisyytensä mukaan:
- Prioriteetti 1: Korkein kiireellisyys ja kansallinen merkitys (esim. kapasiteettipaineet, satamayhteydet)
- Prioriteetti 2: Alueellisesti tärkeät kehittämis- ja peruskorjauskohteet
- Prioriteetti 3: Pitkän aikavälin kehityshankkeet ja verkon elinkaariparannukset
| Rataosuus | Kuvaus | Kustannus (milj. €) | Prioriteetti |
|---|---|---|---|
| Helsinki–Riihimäki (3. vaihe) | Lisäraiteet, kapasiteetti ja täsmällisyys | 244 | 1 |
| Kotolahti–Mussalo | Läpiajoraide satamayhteydelle | 7 | 1 |
| Helsinki–Tampere | Pääradan peruskorjaus ja kohtaamispaikat | 375 | 2 |
| Kokkolan asema | Esteettömyys, turvallisuus, alikulku | 25 | 2 |
| Luumäki–Joutseno | Kaksoisraide ja nopeuden nosto | 262 | 2 |
| Turku–Uusikaupunki | Tavaraliikenteen peruskorjaus | 140 | 2 |
| Hyvinkää–Karjaa | Peruskorjaus ja elinkaaren jatko | 55 | 3 |
| Joensuu–Nurmes | Peruskorjaus ja matkustusmukavuus | 59 | 3 |
🚧 Yksiraiteisuuden pullonkaulat ja vihreän siirtymän haasteet
Suomen rataverkosta suuri osa on yksiraiteista. Tämä rajoittaa kapasiteettia, aiheuttaa ruuhkia ja tekee liikenteestä alttiin häiriöille. Kohtaamispaikkojen puute ja lyhyt välimatka suurten solmukohtien välillä tarkoittavat, että pienikin viivästyminen kertautuu herkästi koko verkkoon.
Elinkeinoelämä suunnittelee Suomessa noin 150 miljardin euron investointeja, joista suuri osa vaatii toimivaa logistiikkaa. Jos rataverkko ei kykene vastaamaan tähän tarpeeseen, kasvu tyrehtyy ennen kuin se ehtii käynnistyä.
📜 Historiallista taustaa: korjausvelan kasvu ja investointien kehitys
Suomen rataverkon korjausvelka ei ole syntynyt hetkessä. 2010-luvulla kunnossapidon rahoitustaso oli pitkään riittämätön suhteessa verkon tarpeisiin. Esimerkiksi vuosina 2015–2020 investoinnit painottuivat uusiin ratahankkeisiin, mutta perusrakenteen kunto jäi taka-alalle. Uusien hankkeiden varjolla ei saa unohtaa perusväylän ylläpitoa.
🔹 Alle 300 milj. € vuonna 2013
🔹 Yli 1 mrd € vuosina 2020–2022
🔹 Painotus uusiin hankkeisiin – perusverkko jäi jälkeen
📅 1,1 mrd € vuonna 2018
📅 1,3 mrd € vuonna 2022
📅 1,6 mrd € vuonna 2024
Tämä kertoo, ettei aiemmat panostukset ole riittäneet pysäyttämään kehitystä. Tulevat investoinnit on kohdennettava viisaasti – sekä uudistamiseen että kunnossapidon vahvistamiseen.
🛠️ Korjausvelka näkyy viivästyksinä ja epävarmuutena
Korjausvelka ei ole vain taloudellinen mittari – se on liikenneturvallisuuden ja luotettavuuden ennusmerkki. Vuoden 2024 alussa rataverkon korjausvelka oli noin 1,6 miljardia euroa. Vaikka kasvu pysähtyi hetkellisesti 2022, kustannustason nousu on kääntänyt kehityksen taas nousuun.
Yleisimmät viivästysten syyt ovat turvalaite- ja sähkörataviat – usein seurausta kunnossapitotarpeista. Heikentyvä infrastruktuuri näkyy suoraan junien täsmällisyydessä.
🔮 Tulevaisuus rakennetaan tänään
Rataverkon investoinnit ovat sijoitus:
- Kestävään liikenteeseen
- Aluekehitykseen ja saavutettavuuteen
- Elinkeinoelämän kilpailukykyyn
On ratkaisevaa, että investoinnit kohdistuvat oikein – ja että korjausvelan annetaan laskea. Rahoituspäätökset tehdään eduskunnassa, mutta niiden vaikutukset ulottuvat jokaiseen matkaan ja jokaiselle asemalle.
Onko meillä varaa jättää rata tulevaisuudelta korjaamatta?
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi ja siitä, että jaoit ajatuksiasi blogikirjoituksen aiheesta!