Siirry pääsisältöön

EMU, BEMU ja ZEMU

EMU ja BEMU – serkukset Suomen raiteilla

EMU ja BEMU – serkukset Suomen raiteilla

Suomessa etsitään ratkaisuja raideliikenteen päästöttömään laajentamiseen myös niille rataosuuksille, joita ei ole sähköistetty. VR on tilannut sveitsiläiseltä Stadlerilta uusia FLIRT-sähköjunia (EMU), ja saman sarjan akkuversio (BEMU) tarjoaa mahdollisuuden kulkea myös sähköistämättömillä osuuksilla. Tässä blogissa tarkastellaan näiden junien teknisiä eroja, käyttötarkoituksia ja sitä, miten ne voivat yhdessä palvella koko rataverkkoa.

Stadler on toimittanut vastaavia junia useisiin Euroopan maihin, joissa sekä täyssähkö- että akkumallit ovat käytössä rinnakkain. Suomessa BEMU-malli voisi täydentää jo tilattua EMU-kalustoa esimerkiksi alueellisessa liikenteessä, jossa sähköistys puuttuu tai sen rakentaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Vaikka FLIRT EMU ja FLIRT BEMU näyttävät ulkoisesti hyvin samanlaisilta, ne ovat kuin serkukset saman suvun eri puolilta. Toinen on luotu sähköistetyillä rataosille kun taas toisen käyttöominaisuudet sopivat myös sähköistämättömille rataosille.

🔧 Tekninen vertailu: FLIRT EMU vs. FLIRT BEMU

OminaisuusFLIRT EMUFLIRT BEMU
Käyttövoima15/25 kV AC tai 3 kV DCSähkö + LTO-akku
Toimintasäde ilman sähköä80–150 km
Akun kapasiteettiYli 1000 kWh
Teho (sähköverkossa)2–4 MW2–4 MW
Teho (akun varassa)1–2 MW
Huippunopeus160 km/h160 km/h (akkuajolla rajoitettu)
Massa130–160 t150–180 t
Akselipaino16–18 tJopa 18 t
Hankintahinta6–7 M€8–9 M€
Elinkaari30+ vuottaAkut uusittava 7–10 v välein
SoveltuvuusSähköistetyt radatMyös sähköistämättömät radat
🔋 Tiesitkö?
FLIRT BEMU:n LTO-akut kestävät yli 10 000 lataussykliä ja toimivat jopa -30°C:ssa ilman merkittävää kapasiteetin heikkenemistä.

🚉 Akkujuna avaa uusia mahdollisuuksia

BEMU on erinomainen vaihtoehto nykyisille dieselkäyttöisille Dm12-kiskobusseille. Se mahdollistaa päästöttömän ja hiljaisen liikenteen myös alueilla, joille sähköistys olisi liian kallista tai hankalaa toteuttaa.

Akkujuna on erittäin monikäyttöinen ratkaisu: se pystyy liikennöimään sekä sähköistetyillä että sähköistämättömillä rataosuuksilla. Tämä tekee siitä erinomaisen työkalun alueellisen raideliikenteen kehittämiseen. Kaluston joustavuus mahdollistaa uusien seisakkeiden, rataosien ja palveluiden avaamisen ilman, että sähköistys olisi esteenä tai edellytys. Akkujuna siis tukee rataverkon uudistamista ja laajentamista kestävällä tavalla.

🗺️ Missä akkujunat voisivat kulkea Suomessa?

Nykyinen liikenne

Suomessa on useita sähköistämättömiä rataosuuksia, joilla liikennöidään Dm12-kiskobusseilla. Näillä reiteillä BEMU-kalusto voisi tarjota hiljaisemman, päästöttömämmän ja nykyaikaisemman vaihtoehdon ilman tarvetta kalliille sähköistykselle:

  • Jyväskylä↔️Seinäjoki (~161 km)
  • Savonlinna↔️Parikkala (~60 km)
  • Tampere↔️Keuruu (~90 km)

Mahdollisuus liikenteen laajentamiseen

Näiden lisäksi BEMU voisi mahdollistaa liikenteen laajentamisen esimerkiksi seuraaville reiteille:

⚙️ Miten akkujuna toimii?

FLIRT BEMU toimii kuten sähköjuna, mutta siirtyy akkuvirtaan sähköttömissä kohdissa. Akut ladataan ajon aikana sähköistettyjen osuuksien kautta tai erillisissä latauspisteissä.

LTO-akut
Yli 10 000 sykliä
Toiminta -30°C
Aktiivinen lämmönhallinta
Pikalataus
15–20 minuutissa

❄️ BEMU ja talviolosuhteet

Stadlerin akkujunarunko on saatavana arktisena versiona. Siinä on lämmitettävät ovet, akuston suojaus ja testattua toimintaa kylmissä oloissa – muun muassa Norjassa ja Saksassa.

🔬 Entä vetyjuna? FLIRT ZEMU täydentää perheen

Stadlerin FLIRT-perheen kolmas versio ZEMU toimii vedyllä. Se sopii pitkille reiteille, joille ei voida rakentaa sähkö- tai latausverkkoa.

Tekijä✅ BEMU (akkujuna)✅ ZEMU (vetyjuna)
Toimintasäde❌ Lyhyempi (80–150 km)✅ Pidempi (600–1000 km)
Lataus/tankkaus✅ Verkkovirta/pikalaturi❌ Vetyasema vaaditaan
Käyttökustannus✅ Alhaisempi❌ Kalliimpi
Infrastruktuuri✅ Kevyt❌ Raskas ja uusi
Talvikäyttö✅ Testattu Suomessa⚠️ Vaatii lisätestejä

🧭 Yhteenveto

FLIRT-junat muodostavat joustavan ja tulevaisuuteen suuntaavan kokonaisuuden:

  • EMU: sähköistetyille runkoreiteille
  • BEMU: alueille ilman sähköistystä
  • ZEMU: pitkillä reiteillä ilman latausverkkoa

Kyse ei ole siitä, mikä on "paras", vaan siitä, miten nämä eri kalustotyypit täydentävät toisiaan ja mahdollistavat päästöttömän liikenteen koko Suomessa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ruutanan lähijunayhteys

Ruutanan lähijunayhteys Ruutanan lähijunayhteys – milloin juna viimein pysähtyy Ruutanassa? Sisällysluettelo Miksi Ruutana tarvitsee lähijunan? Matka-aikavertailu Tampereelle Ruutanan seisake – merkittävä matkustajapotentiaali Ruutanan seisake – kolme toteutusvaihtoehtoa Mitä lähijuna toisi Kangasalle? Miksi raideliikenne on parempi vaihtoehto kuin bussi? Lähteet ja lisätietoa Miksi Ruutana tarvitsee lähijunan? Ruutanalaiset ja muut Kangasalan asukkaat ovat jo vuosia odottaneet lähijunayhteyttä Tampereelle. Nyt se on lähempänä kuin koskaan. Seisakkeen paikka on selvitetty, toteutustavat on suunniteltu ja päätöksiä odotetaan. Lähijuna muuttaisi monen arjen – matka Tampereelle lyhenisi vain 10 minuuttiin. Tä...

Viimeinen pysäkki vai uusi alku? Kiskobussien tulevaisuus vaakalaudalla

Monille paikkakunnille kiskobussit on elintärkeä yhteys, joka pitää arjen rullaamassa. Työmatkat, opiskelut ja muut menot hoituu sujuvasti, kun juna kulkee. Mutta entä jos se ei enää kuljekaan? Tässä ollaan nyt isojen päätösten äärellä: laitetaanko vanhat kiskobussit kuntoon ja jatketaan niillä matkaa, vai onko aika siirtyä rataosien sähköistykseen tai akkujuniin? Ja jos mitään ei tehdä, niin kauanko nämä vanhat vehkeet vielä kestää? Nykyisten kiskobussien käyttöikä alkaa olla tapissa , ja niiden kunnossapito nielee koko ajan enemmän rahaa.  Traficomin arvion mukaan elinkaaren jatkaminen vaatisi vähintään 20 miljoonan euron investoinnit lähivuosina , että ne saataisiin pidettyä liikenteessä edes 2030-luvun alkupuolelle asti. Uudet ratkaisut kiskobussien tilalle – mikä on paras valinta? Koska kiskobussien elinkaari on päättymässä, on mietittävä, millä ne korvataan.  Vaihtoehtoja on kyllä tarjolla:  1. Sähköistäminen – Rataosuuksien sähköistys mahdollistaisi sähköjunien kä...

Ovatko kunnat valmiita ottamaan vastuun junaliikenteestä 2030?

Keskitetystä ohjauksesta kunnalliseen vastuuseen.  Kukoistus vai kuolema? – mitä Petteri Orpon hallituksen esitys tarkoittaa julkiselle henkilöjunaliikenteelle? Kiskobussi pysäkillä Keuruulla – joukkoliikenteen kehittämisen haasteet. Petteri Orpon hallitus on valmistelemassa merkittävää muutosta julkisesti tuetun henkilöjunaliikenteen järjestämiseen. Muutoksen myötä vastuu henkilöjunaliikenteen suunnittelusta ja rahoituksesta siirtyisi liikenne- ja viestintäministeriöltä (LVM) Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille, ja valtion suorittama rahoitus siirtyisi kunnille.  Tämä herättää kysymyksiä siitä, miten uudistus vaikuttaa julkiseen liikenteeseen, erityisesti raideliikenteen kehittämiseen ja ylläpitämiseen tulevaisuudessa. Tarve junaliikenteen lisäämiselle on tunnistettu Kunnissa ja kaupunkiseuduilla on tunnistettu kasvava tarve junaliikenteen kehittämiselle. Tämä on hyvä asia. Sujuva ja kestävä joukkoliikenne on avainasemassa, kun halutaan vähentää liikenteen päästöjä, ed...