Kiskobussiliikenteen haasteet ja tulevaisuus Suomessa: Ratkaisevat päätökset edessä

Kiskobussit ovat tärkeä osa Suomen alueellista junaliikennettä, erityisesti pienemmillä ja sähköistämättömillä rataosuuksilla, joissa matkustajamäärät eivät riitä suurempien junien liikennöinnin kannattavuuteen. Nyt kiskobussiliikenne on kuitenkin murrosvaiheessa. Nykyinen kalusto on saavuttamassa elinkaarensa pään, ja päätökset sen tulevaisuudesta on tehtävä pian, jotta näiden reittien palvelut voidaan turvata myös 2030-luvulla.

Kiskobussi pysähtyneenä Keuruun asemalla – esimerkki alueellisesta joukkoliikenteestä.

Kiskobussien merkitys Suomen raideliikenteessä

Kiskobussit palvelevat erityisesti alueita, joissa väestömäärä ja kysyntä eivät riitä markkinaehtoiseen liikenteeseen. Nämä reitit yhdistävät harvaan asuttuja alueita ja pienempiä kaupunkeja valtakunnalliseen raideliikenneverkostoon. Esimerkkejä kiskobussiliikenteen merkittävistä reiteistä ovat:

• Joensuu–Nurmes: Pohjois-Karjalan tärkeä paikallisjunayhteys, joka palvelee niin arjen liikkumista kuin alueen elinvoimaisuutta.
• Seinäjoki–Haapamäki–Jyväskylä: Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan yhdistävä reitti, joka tukee maaseudun saavutettavuutta ja elinkeinoelämää.
• Tampere–Keuruu: Tärkeä yhteys, joka palvelee sekä työmatkalaisia että alueen yrityksiä, vahvistaen Keuruun ja Tampereen välisiä yhteyksiä.
• Savonlinna–Parikkala: Elintärkeä yhteys asukkaille ja matkailulle, yhdistäen Savonlinnan rataverkkoon ja valtakunnalliseen kaukojunaliikenteeseen.

Kiskobussireitit edistävät merkittävästi alueellista saavutettavuutta ja tukevat sekä työmatkaliikennettä että elinkeinoelämän tarpeita. Ilman näitä reittejä monien pienempien paikkakuntien liikenneyhteydet heikkenisivät huomattavasti, mikä saattaisi vaikuttaa negatiivisesti alueiden vetovoimaan ja elinvoimaisuuteen.

Kiskobussiliikenteen nykyiset haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Vaikka kiskobussit ovat toimineet hyvin monilla reiteillä, nykyinen kalusto on vanhenemassa. Vuoteen 2030 mennessä suurin osa käytössä olevista kiskobusseista on elinkaarensa päässä. Niiden kunnossapito vaatisi lähivuosina vähintään 20 miljoonan euron investoinnit, jotta liikennöintiä voitaisiin jatkaa. Tämä on merkittävä taloudellinen haaste, mutta myös mahdollisuus harkita uudenlaista kalustoa ja toimintamallia.

Viime vuosina on nähty myös positiivisia edistysaskeleita. Yksi merkittävimmistä kehityskohteista on ollut Hanko–Hyvinkää-rataosuuden sähköistys, joka on nyt valmistunut. Sähköistyksen ansiosta Karjaa–Hanko-välillä liikennöineet kiskobussit on voitu korvata uudemmalla ja energiatehokkaammalla kalustolla, mikä parantaa sekä matkustusmukavuutta että liikenteen ympäristöystävällisyyttä.

H-juna aloittaa Hangon ja Karjaan välillä 8.1.2024

Samanaikaisesti Hyvinkää–Karjaa-välille on suunnitteilla matkustajaliikenteen kokeilu, joka voisi tuoda uusia mahdollisuuksia alueen joukkoliikenteelle. Mikäli kokeilu osoittautuu menestykseksi, se saattaa johtaa pysyvään matkustajaliikenteeseen reitillä, mikä parantaisi Uudenmaan sisäisiä liikenneyhteyksiä entisestään.

Kiskobussiliikenteen tulevaisuus Suomessa riippuu pitkälti siitä, kuinka joukkoliikenteen kehittämiseen panostetaan ja kuinka rataverkkoa ylläpidetään ja modernisoidaan. 

Vaihtoehdot kiskobussiliikenteen tulevaisuudelle

1. Nykyisen kaluston elinkaaren jatkaminen:
   Nykyisten kiskobussien käyttöiän pidentäminen vaatisi merkittäviä investointeja kunnossapitoon. Tämä voi olla lyhyen aikavälin ratkaisu, mutta pitkällä aikavälillä modernisoinnin kustannukset saattavat ylittää uuden kaluston hankinnan hyödyt.

2. Uuden kaluston hankinta:
   Moderni, vähäpäästöinen kalusto, kuten akkukäyttöiset junat, voisi olla kestävä ratkaisu kiskobussiliikenteen reiteille. Nämä junat sopisivat erityisesti sähköistämättömille rataosuuksille, joissa kysyntä on vähäistä mutta liikenneyhteyksien tarve suuri. Akkukäyttöiset junat vähentäisivät myös päästöjä ja toimisivat ympäristöystävällisen liikenteen edelläkävijöinä. Lue lisää: Akkujunat – Raideliikenteen hiljainen vallankumous

3. Vaihtoehtoiset ratkaisut:
   Joillain matalan kysynnän reiteillä voi olla taloudellisesti järkevää harkita linja-autoliikenteen kehittämistä junien sijaan. Tämä olisi kuitenkin toteutettava huolellisesti, jotta alueiden saavutettavuus ja palvelutaso eivät heikentyisi.

Alueellisen junaliikenteen tulevaisuus – miksi sen säilyttäminen on tärkeää?

Nykyinen kiskobussiliikenne on enemmän kuin vain matkustamista paikasta toiseen. Se on osa alueiden elinvoimaisuutta ja tärkeä tekijä ihmisten arjen sujuvuudessa. Säilyttämällä ja kehittämällä kiskobussiliikennettä voidaan:

• Vahvistaa alueiden saavutettavuutta: Junayhteydet helpottavat työmatkaliikennettä ja tukevat paikallista elinkeinoelämää.
• Edistää kestävää liikkumista: Akkukäyttöiset tai muut vähäpäästöiset ratkaisut voisivat vähentää liikenteen päästöjä.
• Tukea alueellista tasa-arvoa: Kiskobussireitit varmistavat, että myös pienemmillä paikkakunnilla on toimivat liikenneyhteydet.

Tulevaisuuden visio – alueelliset junayhteydet kaikille

Kiskobussiliikenteen tulevaisuus riippuu nyt tehtävistä päätöksistä. On varmistettava, että pienemmätkin paikkakunnat pysyvät mukana raideliikenteen kehityksessä. Moderni kalusto, tarkkaan suunniteltu palvelutaso ja alueiden tarpeiden huomioiminen voivat tehdä kiskobussiliikenteestä kestävän ja kilpailukykyisen osan Suomen raideliikennejärjestelmää.

Nyt on aika investoida tulevaisuuteen, joka kuuluu kaikille – myös niille, jotka asuvat suurten kaupunkien ulkopuolella.

Veturinkuljettaja ja Rautatiealan Unionin hallituksen jäsen

Matti Jämsä