Junat, työ ja tulevaisuus – kuka pitää pyörät pyörimässä?

Kiskobussit ovat tärkeä osa Suomen alueellista junaliikennettä, erityisesti pienemmillä ja sähköistämättömillä rataosuuksilla, joissa matkustajamäärät eivät riitä suurempien junien liikennöinnin kannattavuuteen. Nyt kiskobussiliikenne on kuitenkin murrosvaiheessa. Nykyinen kalusto on saavuttamassa elinkaarensa pään, ja päätökset sen tulevaisuudesta on tehtävä pian, jotta näiden reittien palvelut voidaan turvata myös 2030-luvulla. Kiskobussi pysähtyneenä Keuruun asemalla – esimerkki alueellisesta joukkoliikenteestä. Kiskobussien merkitys Suomen raideliikenteessä Kiskobussit palvelevat erityisesti alueita, joissa väestömäärä ja kysyntä eivät riitä markkinaehtoiseen liikenteeseen. Nämä reitit yhdistävät harvaan asuttuja alueita ja pienempiä kaupunkeja valtakunnalliseen raideliikenneverkostoon. Esimerkkejä kiskobussiliikenteen merkittävistä reiteistä ovat: Joensuu–Nurmes: Pohjois-Karjalan tärkeä paikallisjunayhteys, joka palvelee niin arjen liikkumista kuin alueen elinvoimaisuutta. Seinäj...

Keskitetystä ohjauksesta kunnalliseen vastuuseen.  Kukoistus vai kuolema? – mitä Petteri Orpon hallituksen esitys tarkoittaa julkiselle henkilöjunaliikenteelle? Kiskobussi pysäkillä Keuruulla – joukkoliikenteen kehittämisen haasteet. Petteri Orpon hallitus on valmistelemassa merkittävää muutosta julkisesti tuetun henkilöjunaliikenteen järjestämiseen. Muutoksen myötä vastuu henkilöjunaliikenteen suunnittelusta ja rahoituksesta siirtyisi liikenne- ja viestintäministeriöltä (LVM) Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille, ja valtion suorittama rahoitus siirtyisi kunnille.  Tämä herättää kysymyksiä siitä, miten uudistus vaikuttaa julkiseen liikenteeseen, erityisesti raideliikenteen kehittämiseen ja ylläpitämiseen tulevaisuudessa. Tarve junaliikenteen lisäämiselle on tunnistettu Kunnissa ja kaupunkiseuduilla on tunnistettu kasvava tarve junaliikenteen kehittämiselle. Tämä on hyvä asia. Sujuva ja kestävä joukkoliikenne on avainasemassa, kun halutaan vähentää liikenteen päästöjä, ed...

Akkujunat ovat nousemassa yhdeksi merkittävimmistä innovaatioista raideliikenteessä. Niiden joustavuus, ympäristöystävällisyys ja kustannustehokkuus tekevät niistä houkuttelevan vaihtoehdon perinteisille diesel- ja sähköjunille. Mutta mitä akkujunat oikeastaan ovat, ja miten ne voivat muuttaa Suomen raideliikennettä? Akkujunat – Miten ne toimivat ja miksi ne ovat tulevaisuutta? Akkujunat ovat sähköjunia, jotka saavat käyttövoimansa ladattavista akuista. Toisin kuin perinteiset sähköjunat, jotka tarvitsevat jatkuvan sähkönsyötön ajojohtimista, akkujunat voivat liikkua myös sähköistämättömillä rataosuuksilla. Tämä tekee niistä erityisen hyödyllisiä maissa, joissa rataverkosto ei ole täysin sähköistetty. Akkujen lataaminen tapahtuu joko sähköistettyjen ratojen osuuksilla ajon aikana tai erillisillä latausasemilla.  Deutsche Bahn (DB) on ottanut käyttöön OLIA-latausasemia tukeakseen akkujunien käyttöä sähköistämättömillä rataosuuksilla. ( Lue lisää ) Euroopan akku...

Kun henkilöliikenne päättyy rataosalta, jäljelle jäävät tavaraliikenteen toimijat joutuvat kantamaan suuremman osuuden radan ylläpidon kustannuksista, mikä johtaa väistämättä tavaraliikenteen ratamaksujen nousuun. Tavaraliikenne maksajana – miksi lasku jää yritysten käsiin? kuva: Teemu Saarinen Hiljaisilla rataosuuksilla henkilöliikenteen olemassaolo ei ole taloudellisesti kannattavaa markkinaehtoisesti. Monilla rataosilla henkilöliikenteen palvelut ovat valtion tukemia, ja samalla ne auttavat jakamaan radan kunnossapidon kustannuksia useamman toimijan kesken. Kun henkilöliikenne loppuu, valtio ei enää tue kyseistä rataosaa samalla tavalla, ja radan ylläpitokustannukset jäävät kokonaan tavaraliikenteen harteille. Tällaisessa tilanteessa ratamaksut nousevat automaattisesti, koska radan käyttömäärät vähenevät ja kunnossapitokustannuksia ei voida enää jakaa laajemman käyttäjäjoukon kesken. Kustannusten nousu pakottaa yrityksiä maanteille – päästöt kasvavat kuva: Pete Huttunen Tavaraliiken...

Petteri Orpon hallituksen esitys siirtää julkisesti tuetun matkustajaliikenteen järjestämisen vastuun ja rahoituksen kunnille, mutta muutos on tarkoitus toteuttaa vasta vuonna 2030. Pintapuolisesti ajateltuna tämä voi tuntua kaukaiselta asialta, joka ei vaadi huomiota tänään. Kuitenkin tuleva uudistus herättää niin suuria kysymyksiä, että niihin on syytä tarttua jo nyt. Miksi?  Pitkäjänteinen suunnittelu vie aikaa Julkisen liikenteen, erityisesti raideliikenteen, kehittäminen ei tapahdu hetkessä. Uudet junayhteydet, infran investoinnit ja kalustohankinnat vaativat vuosien valmistelutyötä. Kunnilla ja kaupunkiseuduilla on jo nyt tarve lisätä junaliikennettä esimerkiksi työssäkäyntialueilla ja kasvukeskuksissa. Jos kunnat eivät tiedä, mistä tuleva rahoitus löytyy, riskinä on, että päätökset lykkääntyvät ja tärkeitä hankkeita jää toteutumatta. Mikäli muutokseen ei valmistauduta ajoissa, vuodesta 2030 voi tulla kriittinen, jolloin julkisesti tuetun liikenteen kehittäminen pysähtyy täys...

Kuntien taloudellinen taakka kasvaa merkittävästi, kun vastuu siirtyy valtiolta kunnille. Tämä voi tarkoittaa veronkorotuksia, muita palveluleikkauksia tai pahimmillaan julkisen liikenteen palveluiden heikentymistä. Näistä syistä kuntien ja kaupunkiseutujen täytyy saada riittävät resurssit ja työkalut valmistautua muutokseen. Pelkkä vastuun siirto ei riitä – tarvitaan selkeitä kansallisia linjauksia, joiden avulla turvataan julkisen liikenteen kehitys kaikkialla Suomessa. Pienemmät kunnat ja syrjäseudut ovat erityisessä vaarassa jäädä sivuun kehityksestä. Julkisen liikenteen rahoitus voi jäädä alhaisemmaksi prioriteetiksi, jos alueen resurssit eivät riitä vastaamaan terveydenhuollon, koulutuksen ja muiden kriittisten palvelujen tarpeisiin. Miksi minun verorahoillani pitäisi tukea julkista liikennettä? Moni voi pohtia, miksi heidän verorahojensa pitäisi päätyä julkiseen liikenteeseen –erityisesti, jos itse käyttää pääosin omaa autoa tai asuu alueella, jossa joukkoliikenne ei ole kovin k...