Siirry pääsisältöön

Tekstit

Matti Jämsä - CV

Matti Jämsä - CV Matti Jämsä Kotikunta: Kangasala (Ruutana)  |  Syntymävuosi: 1984 Sähköposti: jamsa.matti@gmail.com , matti.jamsa@kangasala.fi Blogi: Junat, työ ja tulevaisuus Perhe: 👨‍👨‍👧‍👦 Aviomies, kolme lasta Kielitaito: Suomi (äidinkieli), Englanti (hyvä), Ruotsi (perusteet) Harrastukset: 🏒 Jääkiekko, 🚲 Pyöräily 📄 Lataa CV (Suomi, PDF) 🌍 Download CV (English, PDF) 📌 Profiili Olen kokenut veturinkuljettaja, järjestöaktiivi sekä luottamushenkilö, jolla on vahva käytännön tuntemus raideliikenteestä, työelämästä ja työehtosopimusasioista. Toimin Kangasalan kaupunginvaltuutettuna ja Rautatiealan Unionin hallituksen jäsenenä. Uskon, että vaikuttaminen perustuu asiantuntemukseen ja kykyyn ymmärtää päätösten vaikutukset käytännön työhön. 🎓 Koulutus Koulutus Vuosi ...

EMU, BEMU ja ZEMU

EMU ja BEMU – serkukset Suomen raiteilla EMU ja BEMU – serkukset Suomen raiteilla Suomessa etsitään ratkaisuja raideliikenteen päästöttömään laajentamiseen myös niille rataosuuksille, joita ei ole sähköistetty. VR on tilannut sveitsiläiseltä Stadlerilta uusia FLIRT-sähköjunia (EMU), ja saman sarjan akkuversio (BEMU) tarjoaa mahdollisuuden kulkea myös sähköistämättömillä osuuksilla. Tässä blogissa tarkastellaan näiden junien teknisiä eroja, käyttötarkoituksia ja sitä, miten ne voivat yhdessä palvella koko rataverkkoa. Stadler on toimittanut vastaavia junia useisiin Euroopan maihin, joissa sekä täyssähkö- että akkumallit ovat käytössä rinnakkain. Suomessa BEMU-malli voisi täydentää jo tilattua EMU-kalustoa esimerkiksi alueellisessa liikenteessä, jossa sähköistys puuttuu tai sen rakentaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Vaikka FLIRT EMU ja FLIRT BEMU näyttävät ulkoisesti hyvin samanlaisilta, ne ovat kuin serkukset saman suvun eri puolilta. Toinen...

Suomen rataverkko risteyskohdassa

Suomen rataverkko risteyskohdassa Suomen rataverkko risteyskohdassa – Miljardi-investoinnit ja kasvava korjausvelka Rautatieverkko on paitsi liikkumisen mahdollistaja myös yhteiskunnan kestävän kasvun ja logistiikan kivijalka. Se on elinkeinoelämän valtasuoni ja monelle suomalaiselle arjen sujuvuuden tae. Tässä kirjoituksessa pureudutaan valtion investointiohjelmaan 2025–2032 ja rataverkon miljardiluokan korjausvelkaan. Mihin suuntaan raiteet vievät Suomea? 1,6 mrd € Korjausvelka 2024 746 milj. € Kehittämishankkeisiin 2025–2032 150 mrd € Elinkeinoelämän investointitarpeet 🚆 Investointiohjelma 2025–2032: Panostus tehokkaisiin yhteyksiin Liikenne- ja viestintäministeriön väyläverkon investointiohjelmassa on osoitettu merkittävä osa resursseista juuri rataverkon kehittämiseen. Ohjelman tavoitteena on: Parantaa tavaraliikenteen kuljetusketjuja ja satamayhteyksiä Vahvistaa alueellista saavutettavuutta Kehittää välityskykyä erityisesti m...

Ruotsin raiteilla: mitä voimme oppia kilpailutuksesta?

Ruotsin raiteilla: mitä voimme oppia kilpailutuksesta? Ruotsin raiteilla: mitä voimme oppia kilpailutuksesta? Suomessa tehtiin 1990-luvulla poliittinen valinta karsia matkustajajunaliikennettä – Ruotsi päätti kehittää. Nyt Suomessa pyritään ottamaan kiinni menetettyä etumatkaa – mutta oliko päätös jarruttaa kehitystä aikanaan viisas? Ruotsin kilpailutus alkoi jo 1990-luvun alussa. Aluksi kilpailutettiin alueellisia lähiliikenteen sopimuksia, ja myöhemmin myös kaukoliikenne vapautettiin markkinoille. Nykyisin Ruotsin rataverkolla liikennöi useita eri operaattoreita – osa viranomaisten tilaamina, osa täysin kaupallisella perustalla. Kilpailutuksen mallia on Suomessa seurattu kiinnostuneena, jopa ihaillen. Mutta mitä se todella tarkoittaa työntekijöiden näkökulmasta? Entä miten kaluston hallinta, aikataulutus ja lippujärjestelmät on saatu toimimaan monen eri toimijan kentässä? Monitoimijamalliin siirtyminen – miten työntekijät pysyvät mukana?...

Junaliikenteen kilpailutus tarvitsee reilut pelisäännöt – henkilöstö on avain

Junaliikenteen kilpailutus voi toimia – jos muistamme tärkeimmän Kilpailutus voi parantaa palveluja ja säästää rahaa – vai voiko? Raideliikenteessä se toimii vain, jos muistamme, mikä saa junat kulkemaan: ammattilainen eli veturinkuljettaja. Ilman koulutettua ja kokenutta henkilöstöä junat eivät liiku, turvallisuus ei toteudu eikä palvelu toimi. Tämä on fakta. Kilpailutuksen onnistuminen edellyttää vastuullista valmistelua, selkeitä sääntöjä ja valtion vahvaa roolia. Riskinä on, että kustannustehokkuuden nimissä ajetaan alas rautateiden turvallisuus, työntekijöiden oikeudet ja työmotivaatiota – ja lopulta koko järjestelmä kärsii ja tavoitellut säästöt haihtuu tuhkana tuuleen. "Olen itse veturinkuljettaja ja työskennellyt yli 15 vuotta. Tänä aikana olen nähnyt, miten tärkeää jatkuvuus, osaaminen ja hyvä työyhteisö ovat. Kun ne murennetaan, ei kyse ole vain työntekijöistä – vaan koko järjestelmän toimintakyvyst...

Ruutanan lähijunayhteys

Ruutanan lähijunayhteys Ruutanan lähijunayhteys – milloin juna viimein pysähtyy Ruutanassa? Sisällysluettelo Miksi Ruutana tarvitsee lähijunan? Matka-aikavertailu Tampereelle Ruutanan seisake – merkittävä matkustajapotentiaali Ruutanan seisake – kolme toteutusvaihtoehtoa Mitä lähijuna toisi Kangasalle? Miksi raideliikenne on parempi vaihtoehto kuin bussi? Lähteet ja lisätietoa Miksi Ruutana tarvitsee lähijunan? Ruutanalaiset ja muut Kangasalan asukkaat ovat jo vuosia odottaneet lähijunayhteyttä Tampereelle. Nyt se on lähempänä kuin koskaan. Seisakkeen paikka on selvitetty, toteutustavat on suunniteltu ja päätöksiä odotetaan. Lähijuna muuttaisi monen arjen – matka Tampereelle lyhenisi vain 10 minuuttiin. Tä...

Viimeinen pysäkki vai uusi alku? Kiskobussien tulevaisuus vaakalaudalla

Monille paikkakunnille kiskobussit on elintärkeä yhteys, joka pitää arjen rullaamassa. Työmatkat, opiskelut ja muut menot hoituu sujuvasti, kun juna kulkee. Mutta entä jos se ei enää kuljekaan? Tässä ollaan nyt isojen päätösten äärellä: laitetaanko vanhat kiskobussit kuntoon ja jatketaan niillä matkaa, vai onko aika siirtyä rataosien sähköistykseen tai akkujuniin? Ja jos mitään ei tehdä, niin kauanko nämä vanhat vehkeet vielä kestää? Nykyisten kiskobussien käyttöikä alkaa olla tapissa , ja niiden kunnossapito nielee koko ajan enemmän rahaa.  Traficomin arvion mukaan elinkaaren jatkaminen vaatisi vähintään 20 miljoonan euron investoinnit lähivuosina , että ne saataisiin pidettyä liikenteessä edes 2030-luvun alkupuolelle asti. Uudet ratkaisut kiskobussien tilalle – mikä on paras valinta? Koska kiskobussien elinkaari on päättymässä, on mietittävä, millä ne korvataan.  Vaihtoehtoja on kyllä tarjolla:  1. Sähköistäminen – Rataosuuksien sähköistys mahdollistaisi sähköjunien kä...